MPK-toiminta – kurssilaisesta kohti kouluttajuutta
Kun aloitin aktiivisemman reserviläistoiminnan vuoden 2024 lopulla, yksi tavoitteistani oli kehittää käytännön taitojani. MPK-toiminta tarjosi siihen selkeän mahdollisuuden.
Aloitin MPK:n kursseille osallistumisen vuoden 2025 alussa. Pääpaino oli ampumakoulutuksissa ja erityisesti pistooliin liittyvillä kursseilla. Vuonna 2026 suoritin MPK-kouluttajakoulutuksen ja siihen kuuluneen näyttökokeen. Ensimmäinen koulutuksen jälkeinen MPK-kouluttajatehtävä on vielä edessä.
MPK-toiminta ja ensimmäiset kurssit
MPK oli minulle aluksi ennen kaikkea tapa kehittää turvallista aseenkäsittelyä ja ampumataitoa ohjatussa ympäristössä. Kursseilla asioita harjoiteltiin järjestelmällisesti ja käytännön tekemisen kautta.
Tämä sopi omaan tapaani oppia. Teoria antaa toiminnalle perusteet, mutta varsinainen osaaminen muodostuu vasta harjoittelun ja toistojen kautta. Samalla koulutettu ohjaus auttaa huomaamaan sellaisia yksityiskohtia, joihin ei välttämättä kiinnittäisi yksin harjoitellessa huomiota.
Kursseilla korostuivat turvallisuus, selkeät toimintatavat ja yhteistyö muiden osallistujien kanssa. Ampumakoulutuksessa näillä kaikilla on suora merkitys. Jokaisen täytyy tietää, mitä tehdään, missä järjestyksessä toimitaan ja milloin tekeminen keskeytetään.
MPK:n koulutukset täydensivät hyvin muuta reserviläistoimintaani. Yhdistyksen harjoituksissa ja MPK:n kursseilla painotukset voivat olla erilaisia, mutta käytännössä ne tukevat samaa tavoitetta: osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä.
SRA-kurssi osana omaa kehitystä
Yksi konkreettinen vaihe oli syyskuussa 2025 suorittamani MPK:n SRA-kurssi. Kurssiin kuuluivat teoriaosuus ja ampumakoe, joiden jälkeen sain SRA-statuksen.
Ensimmäiseen Keravan Reserviläisten SRA-harjoitukseen osallistuin helmikuussa 2026. Tässä näkyi käytännössä se, miten MPK:n koulutukset ja paikallisen reserviläisyhdistyksen toiminta täydentävät toisiaan. MPK:n kautta sain lajissa vaadittavan koulutuksen, minkä jälkeen pystyin jatkamaan harjoittelua oman yhdistyksen toiminnassa.
SRA-toiminnasta kirjoitin tarkemmin erillisessä blogikirjoituksessa. Tässä kokonaisuudessa kurssi on yksi esimerkki siitä, miten MPK:n kautta voi löytää uusia tapoja kehittää omaa osaamista.
Ajatus kouluttajaksi hakeutumisesta
Vuoden 2025 aikana lähes jokaisella MPK-kurssilla tuotiin joko suoraan tai epäsuorasti esiin, että toimintaan tarvitaan lisää kouluttajia. Asia jäi mieleeni, ja vuoden 2026 alussa päätin hakeutua MPK-kouluttajaksi.
Samaan aikaan olin lähtenyt aktiivisemmin mukaan Keravan Reserviläisten toimintaan. Kun yhdistykselle valittiin vuoden 2026 alussa koulutusvastaavaa, olin jo suunnitellut MPK-kouluttajaksi kouluttautumista. Tämä vaikutti siihen, että olin valmis ottamaan koulutusvastaavan tehtävän vastaan.
Näen yhdistyksen koulutusvastaavan tehtävän ja tulevan MPK-kouluttajana toimimisen toisiaan tukevina kokonaisuuksina. Yhdistyksessä tehtävänäni on osallistua koulutustoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. MPK:n kautta voin puolestaan kehittää omia kouluttajavalmiuksiani ja saada myöhemmin kokemusta käytännön koulutustilanteista.
Kouluttajakoulutus toi toimintaan uuden näkökulman
Osallistuin MPK-kouluttajakoulutukseen 28.2.–1.3.2026. Koulutukseen kuuluneen näyttökokeen suoritin 11.–12.4.2026 Uudenmaan nuorten turvakurssilla Tuusulassa.
Omalla rastillani aiheena oli sahan ja kirveen turvallinen käyttö. Näyttökoe oli käytännön koulutustilanne osana kouluttajakoulutuksen suorittamista. Se ei kuitenkaan ollut vielä koulutuksen jälkeinen varsinainen MPK-kouluttajatehtävä.
Koulutuksessa kehitettiin valmiuksia kouluttamiseen, koulutuksen suunnitteluun ja erilaisten koulutuskokonaisuuksien toteuttamiseen. Kouluttajakoulutus oli minulle merkittävä askel ja auttoi tarkastelemaan toimintaa myös kouluttajan näkökulmasta.
Opetettavan asian tunteminen ei yksin riitä, vaan kouluttajan täytyy pystyä jakamaan kokonaisuus ymmärrettäviin osiin, perustelemaan toimintatavat ja huolehtimaan koulutuksen turvallisesta etenemisestä.
Turvallisuus on tässä keskeisessä asemassa. Sen täytyy näkyä koulutuksen suunnittelussa, ohjeistuksessa ja käytännön toteutuksessa. Epäselvä ohje voi parhaimmillaankin hidastaa harjoitusta, mutta esimerkiksi ampumakoulutuksessa sillä voi olla myös suora vaikutus turvallisuuteen.
Kouluttajarooli sopii myös muuhun taustaani. Pitkän turvallisuusalan työkokemukseni kautta olen tottunut tilanteisiin, joissa vastuu, selkeät ohjeet ja käytännön toiminta liittyvät tiiviisti toisiinsa. Samoja periaatteita tarvitaan kouluttamisessa, vaikka toimintaympäristö on erilainen.
Seuraava vaihe on käytännön kouluttaminen
Näyttökoe antoi ensimmäisen käytännön kokemuksen koulutustilanteesta, mutta se oli vielä osa kouluttajakoulutusta. Ensimmäinen koulutuksen jälkeinen varsinainen MPK-kouluttajatehtäväni on vielä edessä.
Tässä vaiheessa tavoitteeni on hankkia lisää käytännön kokemusta ja löytää oma tapani kouluttaa. Mielestäni kouluttajan tehtävänä ei ole tehdä asioista tarpeettoman monimutkaisia. Tavoitteena pitäisi olla kertoa selkeästi, mitä tehdään, miksi niin tehdään ja miten toiminta toteutetaan turvallisesti.
Käytännön koulutustilanteet tulevat myöhemmin näyttämään, mikä omassa toimintatavassani toimii ja mitä täytyy vielä kehittää. Kouluttajakoulutuksen suorittaminen antaa toiminnalle perusteet, mutta varsinainen osaaminen kehittyy kouluttamalla, palautetta kuuntelemalla ja omaa toimintaa arvioimalla.
Jatkan edelleen myös itse kursseille osallistumista, koska kouluttajakoulutuksen suorittaminen ei poista tarvetta oman osaamisen ylläpitämiseen.
MPK-toiminta on muodostunut luontevaksi osaksi reserviläistoimintaani. Kurssilaisena olen saanut mahdollisuuden kehittää omia taitojani. Seuraavaksi tavoitteena on hyödyntää kouluttajakoulutuksessa oppimaani muiden oppimisen tukena.